Tiia Kemorassa 2019, kuva Timo Nässi

Tiia Seima osallistuu Imatranajo 2019 IRRC kilpailuun villillä kortilla

Hienoa että IRRC-sarjan Suomen kilpailuun saadaan mukaan myös nuori naiskuljettaja, 31-vuotis Tiia Seima.

Hei Tiia, kuinka innostuit moottoripyöristä ja niillä kilpailemisesta?

• Lapsuudessani kotona pihapiirissä oli lähinnä raskasta kalustoa ja ralli oli kovassa suosiossa moottoriurheilun saralla. Kiinnostus moottoripyöriin taisi herätä vasta kavereideni ja aviomieheni Jussin kautta. Minusta piti tulla ihan tavallinen tourinkimopoilija, mutta toisin kävikin.
• Ensimmäinen ratapäiväni taisi olla Ahvenistolla keväällä 2012, kun Jussi puoliksi pakotti minut radalle opettelemaan ajamista ja pyörän käsittelyä. Se osoittautui sittemmin kalliiksi kokeiluksi, ja jäin koukkuun kerrasta. Vaihdoin jo samana syksynä nakupyöräni rataisampaan peliin.
• Ajoin muutaman vuoden ihan vaan ajamisen ilosta ja itseni kehittämiseksi, mutta pikkuhiljaa mopot alkoivat viehättää entistä enemmän ja ajamisesta alkoi tulla tavoitteellisempaa. Viimeinen niitti taisi olla, kun tutustuin mekaanikkooni ja hyvään ystävääni Tuomas Eroseen Alastarossa kesällä 2014. Siitä alkaen lähes kaikki vapaa-aika on mennyt pääasiassa mopojen parissa joko ajaessa tai opetellessa huoltamaan niitä.
• Minulla ei ollut minkäänlaisia haaveita ajaa koskaan kilpaa, mutta niin vain Janiika Päivänsäde ja Sami Vieltojärvi saivat yllytettyä hullua, ja löysin itseni gridistä Motoparkista syksyllä 2016. Vauhti ei ihan vielä riittänyt kunnolliseen kilvanajoon, mutta kokemus oli silti ihan uskomattoman hieno. Se fiilis mikä tulee, kun sulkee kypärän visiirin ja lähtee varikon portin auettua tutustumiskierrokselle ja kohti gridiä, on ihan käsittämättömän hieno. Totta kai tavoite on olla joskus niin taitava ja nopea, että pääsisin kamppailemaan podiumin korkeimmasta korokkeesta, mutta kilvanajo itsessään on parhaimmillaan niin huikean hauskaa hommaa että sen takia tätä tehdään.

Hyvä että Jussi sai sinut innostumaan moottoripyöristä. Kauanko olet ajanut moottoripyörillä?

• Ajoin moottoripyöräkortin kesällä 2010 ja ostin ensimmäisen moottoripyöräni syksyllä 2011.

Harrastatko ajamista myös muutenkin, vai keskitytkö pelkästään kilpailemiseen?

• Kilvanajon lisäksi toimin Motorg ry:n ajokouluttajana, joten radalla tulee kurvailtua kesäisin muutenkin kuin omissa ajo- ja kisareeneissä. Katupeliä ei ole tällä hetkellä, mutta ratamopon seurana tallissa on piikkinen crossi. Vietän sen kanssa laatuaika ratakauden ulkopuolella ajamalla motocrossia, enduroa ja jäärataa kelien mukaan.

Tiia, missä olisi unelmiesi kisat?

• Viimeiset kaksi vuotta olen haaveillut, että pääsisin joskus ajamaan Imatranajoihin. Näillä näkymin se haave alkaa olla melkoisen lähellä toteutumista, joten täytyy varmaan alkaa ensi viikolla miettiä, mitä lähdetään seuraavaksi tavoittelemaan.

Miltä tuntuu lähteä kilpailemaan katuradalle, sehän on haastavampi kuin tasainen moottoriradan pinta, on radan ylityksiä, kansistoja, maalauksia..

• Uusi ympäristö tietenkin jännittää, mutta minua viehättää juurikin se katuradalla ajamisen vaatima taito ja tarkkuus, mitä tuollaiset asfaltin epätasaisuudet ja katukiveykset ynnä muut radan ylitykset tuovat tullessaan. Ajamiseen täytyy suhtautua vähän eri tavalla kuin mitä moottoriradalla ajamiseen. Katuradalla ei voi ajaa samalla tavalla limiitillä pyörä kallellaan kyynärpää maassa, kun mitä moottoriradalla, sillä rata on epätasainen ja turva-alueita ei juurikaan ole jos linja menee leveäksi.
• Kokenut katuratakuski ja TT:n ajanut Tuukka Korhonen on auttanut minua valmistautumisessa. Olemme jutelleet hänen kanssaan mm. ajolinjojen valinnasta, katuradan ja moottoriradan eroavaisuuksista sekä siitä miten katuradalla ajamista kannattaa lähteä lähestymään.
• Aika näyttää miltä kadulla kilpaa ajaminen sitten oikeasti tuntuu ja millaisiin vauhteihin lopulta päädytään, mutta hyvällä ja rennolla ajolla lähdetään tavoittelemaan ruutulippua jokaisesta kisastartista.

Ajat nyt kilpaa 600cc Suzukilla, oletko ajanut sillä jo pitkään? Istuuko pyörä ajoosi, onko ollut isompia murheita?

• Meillä on melkoisen pitkä yhteinen taival Suzukin kanssa, sillä pikkugixxeri on ollut minulla syksystä 2012. Välillä on ollut vähän ryppyjä rakkaudessa, sekä vaihdelaatikossa, ja olen katsellut R6 Yammuja sillä silmällä, mutta toistaiseksi viat on saatu korjattua ja yhteinen sävel on löytynyt aina uudelleen. Melkoinen tossumopohan tuo pyörä on ikäisiinsä Yammuihin verrattuna, mutta jokin siinä silti viehättää. Sitä en osaa sanoa mikä merkki koristaa seuraavan pyörän kylkiä, mutta toistaiseksi mennään näillä.

Odotukset kisa viikonlopulta?

• Ensikertalaisena on vähän paha asettaa muita tavoitteita, kun että lähden hakemaan kokemusta ja omaa parasta suoritustani kisoissa sekä nauttimaan ihan huikeasta tapahtumasta ja mahdollisuudesta olla mukana gridissä.

Jotain mitä mitä haluat sanoa lopuksi.

• Haluaisin kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitani, ystäviäni, tuttujani, tutun tuttujani, sekä kaikkia muita mahtavia tyyppejä joihin olen tutustunut varikoilla, kisareissuilla ja muuten mopojen parissa puuhastellessa, kaikesta tsemppaamisesta ja tuesta. Erityisen iso kiitos Jussille ja Tuomakselle sekä meidän huikealle tiimille, ilman teitä tämä unelma ei olisi näin lähellä toteutumista.

Tsemppiä Tiialle ja tiimille kisoihin!

Please follow and like us: